Sairastelufilosofointia

Yipperee! Hienosti on mennyt parisen viikkoa kröhässä. En ehkä itse ymmärtänyt omaa kröhääni niin kamalan vakavaksi, minkä takia tämä on sitten pitkittynyt. Onpahan saanut taas miettiä omaa suhtautumistaan lököttelyyn. Joskus se lököttely ON tärkeää. Ja jos huomaa, ettei enää kykene siihen, niin äkkiä hidastus siihen elämään! Hautaanko tässä on kiire vai minne? Ihan oikeasti. Kysykää itseltänne.

Olen mie pohtinut myös muitakin asioita: isoja asioita itsestä, ja omista pienistä teoista. Olin kevään alussa jossakin parisen tuntia kestävässä koulutuksessa, jossa käsiteltiin työhyvinvointia. Paikalla oli puhumassa pappi Jaakko Heinimäki, joka muistutti omien tekojen seuraamuksista. Jokainen pienikin teko (ja etenkin ne!) kertovat omasta moraalista. Koska...jos toimii kuten moraali sanoo, voi hyvin, ja toimii oikein. Jos toimii väärin, voi huonosti. Onkohan yksinkertaisempaa neuvoa moraalinsa vartijoille.

Oma kipeily on toiminut taukona ja mahdollisuutena pohtia omaa moraaliaan.